Siirin kouluarkea – > Jatkotarinan osa 3

Buenas días! Hei, missä täällä on väärinpäinhuutomerkki? Muuten tämä ei toimi! No, kai sitä on sitten pärjättävä ilman. Tänään perehdymme jälleen Siirin jo hieman epäonniseksi käyneeseen tarinaan. Edelliseen osaan pääset tästä ja kannattaakin lukea se ja ensimmäinen osa ensin. Okei, eiköhän aloiteta…

 

 

Luku 5

Siiri lensi rähmälleen maahan. Tarjotin putosi hänen käsistään, lautanen lensi lattialle ja särkyi, samoin lasi. Haarukka ja veitsi lensivät kauemmas lattiaa pitkin liukuen. Tarjotin jäi metrin päähän Siirin eteen.

Kaikkein nolointa oli se, kun koko ruokala puhkesi taputtamaan Siirille. Kaikki jäivät katsomaan Siiriä, joka makasi maassa surkean ja nolon näköisenä kyyneleitään pidätellen. Siiri olisi halunnut vajota maan sisään, mutta koska se oli mahdotonta, hän nousi vain seisomaan tulipunaisena ja jäi siihen paikoilleen, koska hän ei oikein tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt tehdä.

Loppujen lopuksi, pienen shown jälkeen Siiri pääsi lähtemään, mutta siinä vaiheessa hän oli jo (yllätys yllätys) jälleen myöhässä köksän tunnilta. Tällä kertaa kuitenkin ruokalan valvoja saatteli Siirin köksän luokkaan ja selitti Siirin myöhästymisen Agatalle.

He ryhtyivät tekemään keittoa. Siiri oli Ellenin pari. Ellenillä oli peukalo keskellä kämmentä ja hän onnistui jotenkin sotkemaan koko keittiön.

– Siiri, käy sinä siivoamassa teidän keittiö, se näyttää likaiselta, Agata kehotti.

– Mutta kun Ellenin pitää myös, Siiri vastusteli.

– Ellenhän syö vielä keittoa, Agata huomautti.

Siiri oli juuri äsken ollut ottamassa lisää, mutta kun hän oli väitellyt Agatan kanssa, Ellen oli tyhjentänyt kattilan omalle lautaselleen. Itsekäs pieni porsas, Siiri ajatteli.

Siiri otti rätin ja lähti siivoamaan keittiötä. Toisesta pöydästä Vili ja Aatos olivat (ihme kyllä) saaneet tehtyä keittonsa niin, ettei pöydällä ollut juuri ollenkaan sotkua.

Siiri joutui jäämään vielä hieman muiden lähdön jälkeen siivoamaan Ellenin  sotkuja keittiössä.

Välitunnilla Minea ja tämän kaverit nauroivat sille, kuinka Siiri oli kaatunut. Siiri yritti selittää, että hänet oli kampattu, mutta tietenkään kukaan ei uskonut.

 

Luku 6

Seuraava tunti oli englantia. Heillä oli sijainen (totta kai, kuinkas muuten) ja sijainen oli puoliksi englantilainen, joten hän ei puhunut suomea kovin hyvin. Kaiken lisäksi tunti oli vielä kertausta torstain kokeeseen, ja Siirin oli pitänyt kysyä englannin opettajalta selvennystä pariin asiaan, mutta koska sijainen ei osannut kunnolla suomea, eikä Siiri tuntenut tätä, Siiri ei uskaltanut kysyä mitään.

Englannin painajaisen jälkeen oli suomea. Suomenopettaja oli ihan mukava ja Siiri piti tästä jonkun verran. Silti Siiri ei jaksanut keskittyä tuntiin, vaan luki salaa kirjaa koko tunnin.

– Siiri, opettaja sanoi äkkiä.

– Mitä? Siiri ihmetteli ja sulki kirjan nopeasti.

– Sinun vuorosi vastata, opettaja ilmoitti.

– Mihin? Siiri oli ihan pihalla.

– Ymmärrän kyllä, lukeminen on kehittävää, mutta mitäpä jos panisit sen kirjan nyt pois ja keskittyisit tuntiin nämä viimeiset 20 minuuttia, opettaja ehdotti. – Kysyin sinulta äsken, että mitä vastaat tuohon tehtävään.

Siiri vilkaisi tehtävää taululla ja vastasi: – Olemme juosseet.

– Hyvä. Viljami. Seuraava, opettaja sanoi.

Lopputunnin Siiri keskittyi ja oli aktiivinen. Hän teki kaikki tehtävät, jotka opettaja antoi, eikä saanut onnekseen läksyä.

Kun koulu päättyi, Siiri lähti saman tien pyöräilemään kohti kotia. Hän polki kiukkuaan polkimiin, ja saapui kotiin ennätysajassa.

 

 

Seuraavana aamuna Siiri oli umpiväsynyt ja nukkui pommiin. Kello oli kahdeksan, kun hän heräsi. Koulu alkaisi klo 8.30 ja polkemaan pitäsi lähteä aivan viimeistään 8.10.

Kotona oli hirmuinen tornado, kun kaikki pienet olivat leikkimässä jotain ja äiti etsi aamupalaa muille. Siiri vaihtoi vaattensa, pikapesi hampaansa, otti leivän käteensä ja lähti matkaan.

Puolessavälissä koulumatkaa Siiri tajusi unohtaneensa pakata reppunsa, eli siellä olisivat edellisen päivän kirjat.

 

 

Tähän tämä nyt loppuu. Ei tästä nyt kovin pitkä tullut, mutta jonkun mittainen silti. Voit kertoa kommenteissa, että mitä pidät tästä verrattuna edellisiin osiin. Jatkoa tulee mahdollisimman pian, heti kun vain jaksan kirjoittaa…