Ensimmäinen jatkotarinani! Rakastan soturikissoja, joten niihin liittyen.

 

Metsäklaani:

Päällikkö:

Tuiskutähti – Vaaleanharmaa kolli

Varapäällikkö:

Sammalaamu – Liekinvärinen naaras, Lehtitassun mestari

Parantaja:

Viherkello – Vihreäsilmäinen harmaa naaras

Heinähäntä – Keltainen kolli, Koivutassun mestari

 

Soturit:

Kärpästuuli – Tummanharmaa vanha kolli

Siniruusu – Sinertävän harmaa naaras, jolla on siniset silmät ja valkoiset tassut, vatsa ja naama

Kinoskarva – Valkea kolli, Tomutassun mestari

Kaarnakorva – Tummanruskea kolli, jolla on meripihkanväriset silmät, Mutatassun mestari

Leopardiloikka – Keltainen kolli, jolla on siellä täällä mustia pilkkuja, keltaiset silmät ja joka on loistava hyppäämään, Ruskatassun mestari

Syysmarja – Oranssi naaras, Kipinätassun mestari

Simpukkapilvi – Vaalea kermanvärinen naaras

Sienisydän – Ruskea kolli, Roihutassun mestari

 

Oppilaat:

Koivutassu – Vaaleanvihreäsilmäinen musta naaras

Lehtitassu – Ruskea naaras vihreillä silmillä

Ruskatassu – Ruskean ja liekinärisen kirjava kolli

Tomutassu – Harmaa kolli

Mutatassu – Harmaanruskea kolli

Kipinätassu – Liekinvärinen vihreäsilmäinen naaras

Roihutassu – Liekinvärinen kolli

 

Kuningattaret:

Orvokkiaamu – Harmaa naaras, Kinoskarvan pentujen Lumipennun, Valkopennun ja Savupennun emo

Kultapilvi – Kullanvärinen naaras, odottaa Kaarnakorvan pentuja

 

Pennut:

Lumipentu – Valkoinen naaras

Valkopentu – Valkoinen kolli

Savupentu – Tummanharmaa kolli

 

Vanhukset:

Katajakynsi – Tummanruskea vihreäsilmäinen kolli

Paatsamalaulu – Vaaleanruskea vihreäsilmäinen naaras

Varjoviiksi – Tummanharmaa kolli, jolla on siellä täällä mustaa, oli Kukkatähden ensimmäinen varapäällikkö, nykyisin klaanin vanhin kissa.

 

Loikkaklaani:

Päällikkö:

Oksatähti – Ruskea kolli, jolla on meripihkan väriset silmät

Varapäällikkö:

Liitolento – Harmaa naaras

Parantaja:

Vanamolehti – Kermanvärinen naaras

 

Nummiklaani

Päällikkö:

Juoksutähti – Vaaleanharmaa kolli, jolla on jäänsiniset silmät

Varapäällikkö:

Korsiaskel – Keltainen kolli

Parantaja:

Laululintu – Vaaleanharmaa naaras, jolla on selässään tummempia läiskiä ja pilkkuja

 

Virtaklaani

Päällikkö:

Verhotähti – Valkoinen naaras, jolla on siniset silmät

Varapäällikkö:

Mustahäntä – Musta kolli

Parantaja:

Kurkiviiksi – Ruskea kolli

 

Suoklaani

Päällikkö:

Karpalotähti – Liekinvärinen naaras, jolla on vihreät silmät, suhteellisen nuori päällikkö

Varapäällikkö:

Sammakkosilmä – Vihreäsilmäinen kolli

Parantaja:

Lampihohde – Sinisilmäinen hiekanvärinen naaras, Tuhkatassun mestari

Oppilaat:

Kipinätassu – Musta naaras, jolla on pieniä oransseja pilkkuja pitkin selkää

Räisketassu – Oranssi kolli

Tuhkatassu – Tummanharmaa kolli

 

 

Esinäytös

Kukkatähti makasi maassa. Hänen haavositaan oli vuotanut runsaasti verta, ja hän ei enää jaksanut nousta. Hänen varapäällikkönsä Tuiskusydän istui hänen vierellään.

– Aikani on lopussa, Kukkatähti huokaisi.

– Ei, ei vielä! Tuiskusydän huudahti.  – En minä osaa olla päällikkö, olen liian nuori.

– Tätä ei kukaan voi muuttaa, mutta minun täytyy kertoa sinulle vielä yksi asia, Kukkatähti ilmoitti.

– Mikä se on? Tuiskusydän kysyi.

– Vaikeat ajat ovat edessä, mutta tulesta jää aina jäljelle kipinä. Siitä riippuu kaikki, se voi sammua, tai sytyttää uuden tulen, Kukkatähti lausui. 

– Selitä! Tuiskusydän huudahti.

Kukkatähti kuitenkin vaipui kuolleena maahan, mikään ei enää pelastaisi häntä, hänen viimeinen henkensä oli katoamassa ja oli hänen aikansa liittyä Kuuklaaniin.

 

Luku 1 Ensimmäinen oppilaspäivä

Kipinätassu raahautui lopen uupuneena vuoteeseensa pitkän päivän päätteeksi. Hänen vieressään myös Roihutassu kävi nukkumaan väsyneen näköisenä.

Oppilaiden ensimmäinen päivä oli juuri päättynyt ja päivä oli kulunut rajojen kiertämisessä ja vaanimisasennon opettelussa.

– Roihutassu, Kipinätassu kuiskasi.

– Mitä nyt? Roihutassu tiedusteli.

– Olethan aivan varma, että meidät herätetään huomenna? Kipinätassu varmisti.

– Tietenkin! Roihutassu huudahti.

– Hyvä, Kipinätassu sanoi ja vaipui makuulle.

Kipinätassu nukahti nopeasti.

~~~

Kipinätassu kulki suurella avaralla tasangolla. Tuuli puhalsi. Kipinätassu katseli kiinnostoneena ympärilleen. Tasanko oli tyhjä, mutta toisesta reunasta vyöryi sakeaa usvaa. Kipinätassu hätkähti. Hän ei halunnut joutua usvan sisään.

Kipinätassu juoksi ja juoksi, mutta sankka usva kietoi hänet sisäänsä ja hän oli peloissaan. 

Äkkiä usvan seasta alkoi kuulua ääniä. Äänet huusivat ja Kipinätassu näki suuren nuotion, joka roihusi, mutta joka hiljalleen tukahtui. Lopulta nuotiosta jäi jäljelle vain pienen pieni kipinä, joka oli sammumaisillaan. Kipinätassu kurkotteli nähdäkseen, miten kipinälle kävisi, mutta silloin usva peitti nuotion ja Kipinätassu näki vain valkoista.

~~~

Kipinätassu heräsi huohottaen omassa vuoteessaan turvallisesti Roihutassun vieressä. Aamuaurinko paistoi sisään pesän seinien raoista. Kipinätassu loikkasi pystyyn ja kipitti aukiolle.

Aukiolla oli jo paljon sotureita. Kipinätassu etsi katseellaan mestariaan Syysmarjaa.

– Ai siinä sinä olet, Kipinätassu, Syysmarja sanoi äkkiä Kipinätassun takaa.

– Hei, Kipinätassu sanoi. – Mitä me harjoittelemme tänään?

– Menemme metsään ja saat harjoitella hieman metsästystä, Syysmarja ilmoitti.

– Vihdoinkin! Tätä olen odottanut siitä asti kun öö… öö… no joka tapauksessa kauan, Kipinätassu iloitsi. – Tuleeko Roihutassu myös?

– Ei, he menevät harjoittelemaan ensimmäisiä taisteluliikkeitä, puhuin eilen Sienisydämen kanssa ja hän sanoi niin, Syysmarja selitti.

Syysmarja opasti Kipinätassun suureen rehevään painanteeseen. Multa tuoksui hyvältä. Kirjavia lehtiä leijaili alas puista, sillä oli syksy.

Syysmarja näytti oikeaoppisen vaanimisasennon ja Kipinätassu matki sitä välittömästi.

– Asentosi on hyvä, mutta vedä vähän enemmän vielä jalkoja sisäänpäin, että saat ponnistukseesi tarpeeksi voimaa, Syysmarja sanoi.

– Ai näin? Kipinätassu kysyi ja loikkasi pitkälle.

– Loikkasi oli hieman kömpelö, koska et ollut laskenut tarkalleen paikkaa, johon loikkaat, Syysmarja selitti. – Nyt kun kokeilet uudelleen, ota vaanimisasento, sen jälkeen ota tarvittava määrä askelia ja lopuksi kohdista loikkasi tuohon juureen.

Kipinätassu harjoitteli koko aamupäivän. Lopulta hän oli niin nälkäinen, ettei enää jaksanut yrittää.

– Hyvä alku, huomenna harjoittelemme varsinaista saalistusta, Syysmarja ilmoitti.

– Mitä minä sitten teen koko iltapäivän? Kipinätassu ihmetteli.

– Me käymme vähän läpi muita klaaneja ja niiden tapoja, Syysmarja selitti.

– Selvä! Kipinätassu huudahti ja jännitti lihaksensa valmiina säntäämään leiriin mahdollisimman lujaa vauhtia.

 

Luku 2 Harjoituksia metsässä

Syötyään makoisan hiiren Roihutassun kanssa, Kipinätassu päätti jälleen etsiä Syysmarjan käsiinsä. Tämä jutteli parhaillaan Sienisydämen kanssa, oletettavasti jostain koulutushommasta, joten Kipinätassu odotti kohteliaasti hieman syrjemmällä.

– Ai sinä olet jo siinä, Syysmarja huomasi Kipinätassun.

– Olen, Kipinätassu myönsi.

– Mennään tuonne metsään, vaikka pienen puron varrelle, siinä on rauhallista, hiljaista ja kaunista, Syysmarja päätti.

Kaksikko kulki leiristä pois pitkin puron vartta.

Lopulta he olivat perillä pienen sammaleistan kivien yli lorisevan puron varressa. Tämä oli leirissä olevasta lähteestä tulevasta purosta yksi pieni sivuhaara.

– No niin, nyt olemme perillä, Syysmarja totesi. – Aloitetaan helpolla, mitä tiedät muista klaaneista?

– Öö… On olemassa meidän klaanimme lisäksi toisella puolellamme oleva Loikkaklaani. Sen vieressä on Nummiklaani. Sitten on Virtaklaani ja viimeisenä vierellämme on Suoklaani, Kipinätassu selosti.

– Aivan. Tiedät varmasti jokaisen klaanin tavat, vai? Syysmarja varmisti.

– Joo. Loikkaklaanilaiset ovat hyviä loikkimaan, Nummiklaanit ovat äärimmäisen nopeita, Virtaklaanin reviiriä halkovat useat joet ja ojat ja purot, joissa he uivat ja heidän leirinsä sijaitsee yhdellä sellaisella saarella ja Suoklaanilaiset ovat katalia ja elävät suolla ja heidän reviirinsä on kukkulassa, joka on täynnä tunneleita. Heidän reviirillään on kuivempia kohtia, jotia yhdistävät muutamat tunnelit, Kipinätassu kertoi.

– Aivan oikein. Tiedätkö vielä muita klaaneja? Syysmarja kysyi.

– Hopeaklaani. Se asuu Hopeahännässä ja sen voi tavata ainoastaan Hopealuolassa, Kipinätassu muisti.

– Hopeaklaani voi kyllä käydä meidän unissamme myös täällä, Syysmarja huomautti.

– No niin, mutta… Kipinätassu aloitti, mutta vaikeni, kun ei keksinytkään enää mitään sanottavaa.

– Ymmärrän, mitä tarkoitat, Syysmarja sanoi. – Tiedätkö vielä muita klaaneja?

– Ei ole enempää klaaneja, Kipinätassu ilmoitti.

– Ei klaaneja, mutta sitten on vielä Korkeiden Vuorten Heimo, joka asuu korkeilla vuorilla ja metsästää itse saaliinsa. ja Kaksijalkojen ’leirin’ kissat ja kotikisut, Syysmarja selvitti.

– Ei kun niin joo, Kipinätassu muisti.

– Mitä tiedät kokoontumisista? Syysmarja tivasi.

– Silloin kaikkien klaanien kissat kokoontuvat täydenkuun rauhana pienelle kummulle, jossa sitten vaihdetaan kuulumisia, Kipinätassu selitti.

– Oikein, Syysmarja sanoi.

 

Luku 3 Kipinätassun ensimmäinen kokoontuminen

Kipinätassu oli innoissaan. Seuraavana iltana hänkin pääsisi näkemään, millaista olisi kokoontumisissa, joista hän oli kuullut niin paljon huhuja.

– Ovatko kaikki valmiit? Tuiskutähti tiedusteli.

– Siltä näyttää, Sammalaamu totesi joukon perältä.

Niin he lähtivät kävelemään kohti kukkulaa, Hopeakumpua pitkin pienen puron vartta. Puro tuli leirissä olevasta lähteestä ja juoksi koko matkan metsässä aina Kokoontumiskummun alla olevaan pienneen rämeikköön. Polun viereen oli muodostunut polku ja jos ei tullut tuota polkua pitkin, oli oikeastaan melkein mahdotonta löytää Metsäklaanin leiriin.

Kun saavuttiin suureen painanteeseen, Kipinätassu haistoi pohjoisrajalta tutun Loikkaklaanin hajun. Lisäksi paikalla oli kissoja, jotka olivat suhteellisen kookkaita ja levittivät ilmaan hentoa kalantuoksua. Kipinätassu päätteli, että ne olivat Virtaklaanilaisia.

Äkkiä eräältä laidalta alkoi soljua joukkoon myös erittäin hoikkia ja solakoita kissoja, Nummiklaanilaisia.

Oksatähti ja Verhotähti seisoivat jo suuren kaatuneen puunrungon päällä. Runko oli suhteellisen korkealla maasta ja kauniisti kaartunut.

Tuiskutähti kiiruhti myös kiivetäkseen sinne ja Juoksutähti tuli heti perään.

– Suoklaani on taas myöhässä, Juoksutähti valitti. – Täällä on kylmä odottaa.

– Tuolta he näyttävät saapuvan, Oksatähti kommentoi.

– Vihdoin, Verhotähti huokaisi. – Me olimme täällä ensimmäisinä ja olemme odottaneet jo melkoisen kauan.

– Mikä teitä viivytti? Juoksutähti kysyi Karpalotähdeltä, kun nämä saapuivat kummun laelle.

– Tuota… Oli hieman vaikeuksia, kun eräällä pennullamme oli yskää, mutta parantajamme täytyi lähteä kokoontumiseen, Karpalotähti selitti.

– Hoitakaa sellaiset asiat vastaisuudessa ajoissa, Juoksutähti pyysi. – No niin, minä aloitan: Meillä Nummiklaanilaisilla on mennyt hyvin. Jänikset juoksevat yhtä kovaa kuin mekin ja meillä on lisäksi uusia pentuja.

– Seuraavaksi minä, Tuiskutähti päätti. – Meillä on kaksi uutta oppilasta: Kipinätassu ja Roihutassu!

Kaikki klaanit hurrasivat Kipinätassulle ja Roihutassulle. Kipinätassu tuijotteli vaivaantuneena varpaitansa.

– Muuten meillä menee hyvin. Minä olen nyt vahvistanut as.lemaani päällikkönä ottamalla reviiriimme uuden kaistaleen reviirien ulkopuolella, Tuiskutähti jatkoi.

– Meillä ei mene niin kovin hyvin, sillä kaksijalkoja on näkynyt reviirimme perällä. Toistaiseksi ne eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet vahinkoa, Verhotähti kertoi.

– Ruska on alkanut ja nyt on jälleen se aika vuodesta, kun puiden lehdet lakastuvat ja oksat hapertuvat, Oksatähti ilmoitti.

– Meidän parantajamme on saanut mystisen profetian tulesta ja kipinöistä, Karpalotähti ilmoitti. – Luulemme, että se liittyy jotenkin uuteen oppilaaseemme. Meillä on nimittäin kolme uutta oppilasta: Kipinätassu, Tuhkatassu ja Räisketassu!

Klaanit hurrasivat ja Kipinätassu tuijotti kaimaansa hämmentyneenä. Suoklaanin Kipinätassun vieressä oli vain yksi liekinvärinen kolli, Räisketassu. Tuhkatassu ei selvästikään ollut paikalla.

– Mitä tämä on? Tuiskutähti kysyi. – Meillä oli Kipinätassu ensin!

 

Jätin tämän nyt jännittävään kohtaan, jotta minulla on intoa jatkaa sen kirjoittamista ja teillä sen lukemista. :)

Kommentoi ehdottamasti, mitä pidit!