Siirin kouluarkea – > jatkotarinan osa 4

Anteeksi jälleen tuhannesti, ettei postauksia ole tullut. Joulun ja ylipäätänsä loman takia en ehtinyt kirjoittaa mitään, ja sitten viime viikonloppuna Blogaaja oli jumissa, juuri kun olin ajatella julkaista uuden postauksen. Tyypillistä tuuriani. Ajattelin kuitenkin nyt kirjoittaa Siiristä, siitä kun on niin helppo kirjoittaa. Ja tämä on linkki osaan 3.

Lukuiloa!

Luku 7

Siirillä ei ollut aikaa hakea kirjojaan, joten hän kertasi, mitä hänellä tänään olisi. Ensin biologian kaksoistunti, sitten kaksoistunti matematiikkaa ja viimeisenä vielä tunti ruotsia. Ruotsin kirjat olivat onneksi mukana, mutta muut eivät. Matematiikkaan saisi lainakirjan, mutta biologia, se nyt olisi auttamattomasti menossa päin puuta. Kymppiä tuskin tulisi.

Kun Siiri saapui koululle, hänellä oli tasan kaksi minuuttia aikaa viedä takkinsa ja ulkohousunsa lokeroon.

Siiri ei ehtinyt puhua kenenkään kanssa ennen oppitunnin alkua. Se oli toisaalta hyvä, kukaan ei päässyt kommentoimaan eilisiä. Sitä paitsi Siiriä ei oikeastaan edes kiinnostanut luokkakaverit, kun nämä olivat sellaisia TikTokin selaajia, ettei paremmasta tiedä.

Biologian tunti meni aivan yhtä pieleen, kun Siiri oli kuvitellutkin. Opettaja valitti siitä, että hänellä ei ollut kamoja mukana. Siiri sanoi unohtaneensa pakata repun, mutta se ei paljoa helpottanut, opettaja vain tuhisi jotain nykynuorten puhelimista, ja siitä, etteivät nämä suhtautuneet kouluun oikealla asenteella.

Siiri viittasi paljon, ja osasi tunnin asiat, vaikka kirjat olivatkin kotona. Siiri melkein itki epätoivosta, sillä varmasti joku muistaisi tämän välitunnilla, vaikka Minea olikin eri ryhmässä. Minean lisäksi toisessa ryhmässä olivat eräät Matleena ja Oona, jotka olivat aina kahdestaan ja koko luokan pahimmat TikTok-addiktit.

Siirin ryhmässä oli ainoastaan Ellen, joka toisinaan vietti välitunteja hänen ja Minean kanssa.

Välitunnilla Ellen seurasi Mineaa. Siiri oli kateellinen siitä, kuinka hyvin tyttöjen jutut kävivät yksiin.

– Mitä meillä on seuraavaksi? Minea kysyi. Tällä kertaa hän ei ollut uppoutuneena Snapchattiin, vaan oli ladannut TikTokin ja vietti välituntia vertaillen Ellenin kanssa, kumman TikTok oli parempi.

– Matematiikkaa luokassa C241, Siiri vastasi.

– Hyi että, matikanope Mira Eskola on kauhea, Ellen tuhahti.

– Miten niin? Siiri ihmetteli, hänen mielestään Mirassa ei ollut mitään vikaa.

– No aina se tekee virheitä taululla ja nauraa niille, ja laittaa hirveen kasan tehtäviä ”voisitte tehdä nuo tuosta ja oho, mitä sivuja minä tänne meinaan kirjoittaa”, Ellen matki opettajan puhetta.

Luku 8

– Älä arvostele, tuo kuulostaa niin rumalta, Siiri pyysi.

– No sinä suunnilleen rakastat jokaista näkemääsi opettajaa, Ellen tuhahti.

– Mennään, Minea sanoi ja nousi.

Matematiikan tunti meni ihan hyvin. Siiri teki lainakirjan tehtäviä paperille. Takakulmassa Ellen ja Minea kirjoittelivat toisilleen lappuja ja askartelivat sammakoita. Matleena ja Oona puolestaan olivat keskittyneet vain siihen, että saisivat katsottua mahdollisimman paljon TikTokia oppitunnin aikana.

Välitunniksi reput jäivät luokaan, ja Siiri otti mukaansa ainoastaan puhelimensa, sekä paksun Roistoakatemiansa.

Siiri olisi halunnut viettää välituntinsa rauhassa lukien, mutta yksin syöminen ei houkutellut, joten hän alistui seuraamaan Elleniä, Mineaa ja Elliä. Nämä kiersivät suunnilleen koko koulun, ja Siiri oli hukata heidät monta kertaa.

Lopulta he menivät syömään ja Siiri jätti kirjansa ruokalan viereen, koska ruokalaan ei saanut viedä kirjoja.

Ruokana oli broilerikastiketta ja täysjyväohraa, eikä Siiri oikein välittänyt siitä. Silti hän söi vähän.

Muut olivat puhelimella, mikä ei oikeastaan yllättänyt Siiriä. Oli hänelläkin puhelin taskussa, mutta hän ei jaksanut käyttää sitä mihinkään, kun ei sillä mitään voinut tehdä.

Ruokailun jälkeen heillä oli vielä lisää matematiikkaa. Matematiikantunnin puolessavälissä Siiri muisti, että kirja oli jäänyt ruokalan viereen, hän ei ollut muistanut ottaa sitä mukaansa!

Tässä voisi olla hyvä kohta lopettaa. Kivaa, että viitsit lukea loppuun asti. Vuelä kivempaa on, jos kommentoit, en tietenkään pakota, mutta kivaa se olisi.